Katso, miten stressi vaikuttaa:
Stressi on kokonaisvaltainen kehon ja mielen reaktio, kun niihin kohdistuu painetta tai vaatimuksia. Se on välttämätön ja tarpeellinen ilmiö, jotta ihminen selviytyisi myös haasteista ja odottamattomista tilanteista. Stressi on välttämätöntä ihmisen hengissä pysymiselle.
Tämän päivän yhteiskunnassa stressistä tulee helposti krooninen. Kun kohtaat arkielämässäsi haastavia tai ikäviä tilanteita, elimistösi reagoi samalla tavalla kuin vaaratilanteessa mennessäsi ”pakene tai taistele henkesi puolesta” -tilaan.
Aivojesi alimmat kerrokset reagoivat ”pakene tai taistele” –reaktiolla vaikkapa siihen, että töissä on kiire tai puolisosi on pahalla päällä. Aivot eivät ymmärrä eroa hengenvaaran ja vähäisemmän stressin välillä, vaan valmistautuvat aina puolustamaan henkeäsi. Modernissa maailmassa et yleensä voi paeta tai taistella ja näin hoitaa stressiä pois, vaan tarvitset muita keinoja auttaa kehoasi selviytymään stressin aiheuttamasta rasituksesta.
Stressi on haitallista silloin, kun sitä esiintyy liian usein tai se muuttuu krooniseksi. Pysyttelet jatkuvassa stressitilassa, jos sinulla on aina kiire, elät jatkuvasti hankalissa ihmissuhteissa tai vaadit itseltäsi liika. Stressitila kuluttaa elimistöäsi kohtuuttomasti ja aiheuttaa hyvin monenlaisia kehon ja mielen ongelmia.
Stressin voi saada myös stressin ”välttämisestä”. Jos riitaa ja vaikeuksia paetessasi mukaudut aina toisten odotuksiin, saatat elää vastoin omia sisäisiä arvojasi ja näkemyksiäsi. Tällöin kehosi reagoi stressillä. Myös tukahdutetut tunteet tulevat usein esiin erilaisina stressireaktioina.
Stressi kehon boostaajana
Paineen alla tai vaaran uhatessa elimistö tarvitsee korkean toimintavalmiuden. Tämän vuoksi ”pakene tai taistele” –lihaksisto aktivoituu. Näitä lihaksia ovat mm. niskalihakset, ristiselän lihaksisto, lonkan koukistajat ja pohkeet. Jotta nämä lihakset voisivat olla toimintakykyisiä, verenpaine ja sydämen syke nousevat. Stressi aiheuttaa myös hengityksen pinnallistumista, veren pakenemista ruuansulatuselimistöstä liikuntaelimiin, muutoksia näön ja kuulon toiminnassa, sekä hermoston jännittyneisyyttä ja monia muita fysiologisia reaktioita.
Edellä mainitut muutokset ovat seurausta stressihormonien (mm. adrenaliini ja kortisoli) vaikutuksesta elimistössä. Nämä hormonit ovat ihmiselle välttämättömiä, mutta niiden kuuluisi toimia aktiivisesti vain hetken. Kun stressaava tilanne on ohi, elimistön tulisi saada palautua normaaliin rauhalliseen olotilaan. Kroonistuessaan nämä aiheuttavat lopulta ongelmia elimistössä.
Krooninen stressi ja Sinä
Kroonisessa stressitilassa ajattelusi kapenee ja suorituskykysi laskee. Yksilöllisistä ominaisuuksistasi riippuen jäät joko täysin tunteidesi valtaan tai takerrut johonkin ”järkevältä” näyttävään yksityiskohtaan. Et näe enää metsää puilta tai puita metsältä. Aivojen eri osien välinen yhteistyö ei suju, koska niillä ei ole tiedon ja tunteen yhteyttä, aivan kuin aivojesi eri osien väliltä irtoaisivat piuhat. Mitä stressaantuneempi olet, sitä heikompi on fyysinen ja psyykkinen suorituskykysi ja tämä taas aiheuttaa yhä suuremman paineen tunteen. Saatat tuntea itsesi riittämättömäksi ja hankala stressikierre on valmis.
Stressireaktio on usein opittu tapa
Opimme reagoimaan stressillä tilanteisiin, joissa sitä ei välttämättä tarvita. Syynä ovat yleensä aikaisemmat kokemuksemme ja niiden kautta aivoihimme tallentuneet ”ohjelmat”. Hermostomme on oppinut reagoimaan stressillä määrättyihin tilanteisiin ja ottaa tutun toimintamallin käyttöön. Jos esimerkiksi olet usein työssäsi joutunut kirjoittamaan raportteja kovan kiireen ja stressin alaisena, elimistösi saattaa reagoida samalla tavalla myös kotona, kun istut kirjoittamaan vaikkapa vain runoja huviksesi. Tällä tavalla stressi saattaa viedä sinulta luovuuden myös niissä asioissa, joista pidät.
Vastaavasti voit reagoida stressillä jo pelkästään töihin lähtemiseen, vaikka uskoisit, että päivästä on tulossa aivan tavallinen. Elimistösi on kuitenkin oppinut, että töitä tehdään stressin alaisena. Tämä aiheuttaa kierteen, joka vahvistaa elimistösi stressiä ja opettaa sitä reagoimaan seuraavalla kerralla samaan tilanteeseen vielä vahvemmin.
Et syntyessäsi osannut jännittää työpaikkahaastattelua tai esiintymistä, vaan olet oppinut reagoimaan tilanteisiin stressillä omien kokemustesi kautta ja muiden ihmisten vaikutuksesta. Opit ovat syvällä ja reagoit niin automaattisesti ettet edes aina itse ymmärrä, miksi päätä särkee ja sanat tulevat suusta arvotussa järjestyksessä tai takertuvat kurkkuun.
Ihmisen on vaikea hallita omaa psyykettään, joka on tärkein stressireaktion aiheuttaja. Pelkkä asian tiedostaminen ei yleensä riitä, vaikka se onkin ensimmäinen askel kierteen katkaisemiseksi. Sinun on kuitenkin hyvä muistaa, että suurin osa stressistäsi on opittua.
Keinoja stressin vähentämiseen
Seuraavista linkeistä saat tietoa menetelmistä, joilla voit oppia uusia tapoja kohdata elämäsi haasteita sekä palautua paremmin:
www.hierontakerava.fi/aivojumppa